Nikolainkulman historiaa

Nikolainkulma on Jyväskylän rakennusarkkitehtuurin helmi. Se on yksi harvoista Jyväskylässä säilyneistä julkisista puurakennuksista.

Nikolainkulma on yhdistelmä Jyväskylän vanhaa historiaa ja nykyaikaa. Kiinteistön on omistanut vuodesta 2010 lähtien Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, joka yliopiston tutkimuksen tukemisen ohella on näin antanut panoksensa Jyväskylän kulttuurihistoriallisen ja rakennustaiteellisen perinnön säilyttämiseen.

Nikolainkulman rakennutti ravintoloitsija Nikolai Wahlgren

Komean, kulmatornillisen hotelli-ravintolarakennuksen rakennutti ravintoloitsija Nikolai Wahlgren. Puusepän poika Nikolai Wahlgren muutti 21-vuotiaana poikamiehenä ensin kotoaan Joensuusta Petäjävedelle. Siellä hän toimi kauppiaana, tervatehtailijana ja postinhoitajana. Jyväskylään hän muutti perheineen vuonna 1894.

15_34     1522_1

Jyväskylässä Wahlgren vuokrasi Kauppakadulta Seurahuoneen ravintolan. Ravintolan tuhouduttua täysin tulipalossa Wahlgren osti tontin Suuren Pitkäkadun ja Itäisen Poikkikadun kulmasta ja rakennutti sinne uuden hotellin, Hotelli Wahlgrenin. Hotellin lisäksi Nikolai Wahlgren omisti mm. höyrylaiva Vienon ja suuren sikalan.

Uusi hotelli syrjäytti pian Seurahuoneen kaupungin parhaana hotellina. Talon suunnittelija ei ole tiedossa, mutta siksi on arvailtu arkkitehti Hjalmar Åbergia tai Yrjö Blomstedtia.

Uusi hotelli oli vain korttelinmitan päässä rautatieasemalta, minne keskustan painopiste siirtyi rautatien tultua kaupunkiin vuonna 1897. Hotelli avattiin 1899, päivää ennen Jyväskylän Laulu- ja Soittojuhlia. Samana vuonna kaupunki sai uuden asemakaavan ja uudet kadunnimet. Sen mukaan hotelli oli Nikolainkadun ja Asemakadun kulmassa.

Hotelli Wahlgrenista tuli nopeasti kaupungin seuraelämän keskus. Erityisen maineen saavuttivat hotellin ullakolla sijainneet, vain kesäkäytössä olleet kabinettitilat. Siellä kokoontui mm. joukko nuorsuomalaisia virkamiehiä ja samana vuonna hotellin kanssa perustettu maineikas Mieskuoro Sirkat johtajanaan P. J. Hannikainen. Ernst Blumenthalin ilakoivien maalausten mukaan laulun lomassa osattiin nauttia myös ilonpidosta.

11_790   225_6428

Useita nimiä, omistajia ja käyttötarkoituksia

Seuraavan 60 vuoden aikana, minkä rakennus toimi hotellina, sen nimi ja omistaja vaihtuivat useita kertoja. Vuonna 1910 Nikolai Wahlgren myi hotellin tontteineen ravintoloitsija Emil Rundqvistille. Hotelli sai uuden nimen, Hotelli Jyväskylä. Ennen hotellitoiminnan päättymistä nimi ehti vaihtua Monopoli Hotelliksi ja Kaupunginhotelliksi.

1837_174   1214_8

Sota-aikana tilat toimivat sotasairaalana. Ravintola- ja hotellitoiminnan lisäksi rakennuksessa on harjoitettu monenlaista liiketoimintaa. Siinä on ollut mm. herrain vaatetusliike, herkku- ja hedelmäpuoti, hammaslääkärin ja eläinlääkärin vastaanotot, rautatieläisten kauppa ja ajuriliike. Kuuluisin talon vuokralaisista on kuitenkin Alvar Aalto, jonka ensimmäinen toimisto, Arkkitehtuuri- ja monumentalitaiteen toimisto Alvar Aalto, toimi rakennuksessa syksystä 1923 kevääseen 1924.

Syksyllä 1959 lopetti talossa silloin toiminut Kaupunginhotelli ja seuraavana vuonna uusi Keski-Suomen Lääninhallitus muutti taloon. Vuonna 1972 lääninhallituksen tilalle tuli Jyväskylän kaupungin kouluvirasto. Nykyään rakennus on lähinnä toimistoluonteisessa käytössä. Talossa toimii myös Jyväskylän seudun matkailupalvelu ja juhlapalvelu.

Vuonna 1999, rakennuksen täytettyä 100 vuotta, se nimettiin Nikolainkulmaksi. Sen rakentamisvuonna toimi Venäjän keisarina ja Suomen suuriruhtinaana Nikolai II, Suomen kenraalikuvernöörinä Nikolai Bobrikoff, ja rakennuksen rakennutti Nikolai Wahlgren keisari Nikolai I:n mukaan nimensä saaneelle Nikolainkadulle.

800PX-~1     Ki Oy Nikolainkulma

Jääkärikabinetti

Nikolainkulma on jäänyt historiaan myös venäläistämispyrkimyksiä vastaan syntyneestä jääkäriliikkeestä. Lokakuussa 1916 Monopol-hotellin kabinetissa kokoontui kolme jääkäriä, Aarne Sihvo, Juho Heiskanen ja Ilmari Relander. Kesken tapaamisen huoneeseen työntyi kuusi poliisia aseineen pidättämään jääkärit.

Jyväskylässä tehdyt pidätykset olivat tsaarin salaisen poliisin tärkeimpiä voittoja Suomen itsenäisyysliikettä vastaan. Aarne Sihvo oli keskeisimpiä jääkäreitä. Myöhemmin Sihvo toimi kahdesti puolustusvoimain komentajana sekä kansanedustajana.

Jyväskylässä vangitut jääkärit siirrettiin aluksi Vaasaan, mistä heidät siirrettiin Helsingin lääninvankilaan ja edelleen Pietariin. Venäjän vallankumous katkaisi oikeusprosessin maaliskuussa 1917 ja yleisessä kaaoksessa Pietarin vankiloihin murtautuneet väkijoukot vapauttivat vangit. Pidätyskabinetti on nimetty tapahtuman muistoksi Jääkärikabinetiksi.

225_6146_1

Aleksanterin tuoli

Nikolainkulmasta löytyy aivan sisääntulon yhteydestä komea tuoli. Aleksanteri I:n Porvoon valtiopäivillä käyttämästä tuolista tehty jäljennös on vuonna 1950 valmistuneesta elokuvasta Tanssi yli hautojen.

Elokuva perustuu Mika Waltarin samannimiseen romaaniin vuodelta 1944. Se kertoo Suomen sodan loppuvaiheista, Suomen siirtymisestä Ruotsin alaisuudesta osaksi Venäjän keisarikuntaa ja vuoden 1809 Porvoon valtiopäivistä.

Kirjan päähenkilöitä ovat muun muassa keisari Aleksanteri I sekä nuori porvaristyttö Ulla Möllersvärd, jolla on romanssi keisarin kanssa. Keisari Aleksanteria esittää elokuvassa Leif Wager ja Ullaa Eila Peitsalo, ja elokuvan ohjasi T. J. Särkkä.

Alkuperäinen Aleksanteri I:n Porvoossa käyttämä valtaistuin kuuluu Suomen kansallismuseon kokoelmiin. Sen teetti vuonna 1797 keisari Paavali I. Valtaistuin on valmistettu lehmuksesta.

Aleksanterin tuoli